II.
Herra, anna armoas
Seuraamaan Sun neuvoas.
Sieluamme aikoinaan
Turvaamaan.
Anna meidän päivä tää
Sulle mieliks pyhittää;
Kallis aik' on, suotta vain
Kuluttain.
Lepopäiväs meille soit,
Sielujemme tähden loit,
Että se Sun sanastais
Lohdun sais.
Sen vuoks nyt me koonnutaan
Kuulemaan ja lukemaan,
Oppimaan Sun neuvojas,
Tahtoas.
Tahdot muuttaa sydämmen:
Joudu siis, oi Jeesuinen;
Sulje meiltä synnin tie,
Seuraas vie!
Keväällä 1879.
DANSK SALMEBOG.
N:o 455.
Nyt Herran huvitarhaan
Ma saatoin rakkahan.
Saat siellä suojan parhaan
Myrskyiltä maailman,
Saat kirkkaan päivän lailla
Ylistää Jumalaa
Ja laulaa valon mailla
Karitsan kunniaa.
Kadehdi sult' en sitä,
Sa hyvän vaihdon teet:
Siell' ohdakkeet ei idä,
Ei vuoda kyyneleet;
Oi, autuasta tuoll' on
Taas toistaan kohdata,
Miss' ota taittuu kuolon
Ja kaikk' on kirkasta!
Siell' ihmemaassa kevät
Ikuinen vallitsee,
Kivuistaan heikkenevät
Terveinä hymyilee;
Siell' iloitsemme luona
Elämän ruhtinaan,
Jok' on myös sulle suonna
Jo kodin linnassaan.
Niin, nuku, armaiseni,
Nyt Herran huomahan!
Hän kuivaa kyyneleni.
Sa hänen lausuvan
Jo kuulet: suokaa lasten
Mun tulla tyköni,
Sellaisten pienokasten
On valtakuntani.
Luultavasti 1909.