PUOSU
Kyllä sen tietää. Minulla on jo hilsu kierroksessa. Palaan vain takaisin vähän asiaa parantelemaan, kunhan saan kestit järjestetyksi… Ja jos satun kohtaamaan vieläkin sopivamman hemestin, niin teen liitot hänen kanssaan ja heitän entisen toisille… Saamari, minullahan on vielä useammat kellonvitjat. Ne pitää käydä pistämässä roikkumaan rinnalle, sillä siten sitä aina naisväkeen paremmin vaikuttaa. (Nappulalle.) Vieläkö siinä seisot suu auki! (Nappula menee juosten.) Sitten minun on vielä ukolta kysäistävä lupa, saako täällä etukannella pitää pikku kestit.
(Menee.)
ARVI
Kunhan puosu ei vain saisi itse kestiään maksaa! (Soini tulee.)
No, hei poika!
SOINI
Sinäpä hyvällä tuulella olet.
ARVI
Minä olen niin hyvällä tuulella, että hih!
(Hypähtää ja pyörähtää.)
SOINI
Vaikka et kaupunkiinkaan päässyt.
ARVI
Se se juuri olikin hyvä, etten päässyt kaupunkiin.
SOINI
Enpä oikein hoksaa nyt.
ARVI (Katsoo ympärilleen ja puhuu sitten Soinille salaperäisesti.)
Se on nyt niin, että minulla on se.
SOINI
Sinulla on se?
ARVI
Niin.
SOINI
Mikä se?
ARVI
Semmoinen, joka on paras kaikista.
SOINI
Mitä ainetta se sitten on? Syötävää vai juotavaa?
ARVI
Etkö muista, kun siellä merellä puhuttiin tytöistä ja minä sanoin, että uskon pian saavani omani, niin nyt se on tullut.
SOINI
Tännekö se tuli?
ARVI
No tänne.
SOINI
Taisit huutaa niinkuin puosu neuvoi, sillä ei kai se muuten olisi tänne osannut?
ARVI
Ei sitä tarvinnut huutaa. Se tuli itsestään niinkuin olisi taivaasta tipahtanut.
SOINI
Mikä lienee ollut?
ARVI
Mikä lienee ollut! Kuulehan, minä annan sinulle anteeksi, kun et ole häntä nähnyt, mutta sen minä sanon, että niin kaunista ja niin mukavaa ja… ja, en minä nyt osaa sanoa muuta kuin, että sellaista ei toista löydy.
SOINI
No onneksi olkoon, kun sellainen tipahti taivaasta. Kuka hän on ja mistä?
ARVI
En minä vielä tiedä muuta kuin nimen vain, enkä muusta välitäkään. Hän tulee, hän tulee takaisin pian, sillä hän lupasi sen. Ja minä olen varma, että hän tulee. Nyt odotan vain ja laulan.
Laulu n:o 7.
Oli mitä oli sekä tuli mitä tuli, mutta kulta se olla pitää; ja ilman sitä kultaa, eipä olis’ mulla, miehellä virkaa mitään; oli mitä oli, sekä tuli mitä tuli — —
PUOSU (Tulee keskeyttäen.)
Se on oikein, Arvi, ettet ole naukumaijan poika, vaan laulat ja rallaat.
ARVI
Mitä tässä suremaankaan!