III
Palavat kammiot.
Vesiajoa.
Nykyhetki.
Kulttuurivallankumouksellinen.
Suuri aikakausi.
Runous ja tiede.
Käsikirjoitus.
Lukeminen.
Tieteellinen luomistyö.
Palavat kammiot.
Yliopistokaupungin monien muiden rakennusten keskellä seisoo eräs vähäinen hökkeli, Imperfektum. Ne lukuisat ylioppilaspolvet, jotka ovat eläneet ylioppilasvuotensa sen nojahtaneiden ja natisevien puuseinien suojassa, tuntevat nimen merkityksen. Heille tuo rakennus uskollisesti säilyttää muiston siitä ajasta, joka kerran oli, ja joka oli heidän vaikeimpansa ja parhaimpansa. Kun he joskus palaavat kaupunkiin ja tekevät toivioretkensä muinaiseen majaansa, huminoi se aika hiljaa heitä vastaan; vuodet täynnä etsintää ja unelmia, epäilyä, lyötä ja iloa. Ja jos he kuuluvat uskollisten parveen, syventyvät he hetkeksi opiskeluaikansa, ensimmäisten miehuusvuosiensa peruuttamattomasti menneeseen Imperfektumiin.
Muutamia piirteitä erään sen asukkaan elämästä tässä kerrotaan; ei hänen ensimmäisiltä ylioppilasvuosiltansa, vaan kaikilta hapuilevilta vuosilta, joina hän koetti kypsyä tiedemieheksi. Ehkä herättävät hänen mietelmänsä, hänen tunne-elämänsä ja hänen keskustelunsa opinnoista vastakaikua sen piirin ulkopuolellakin, jonka kerran oli tapana kokoontua hänen ahtaaseen kammioonsa.