KOLMAS KOHTAUS.
ONNI (yksin): Jaa-a, näkyypä todellakin olevan ukkosta ilmassa! Ehkä on parasta, että pötkin tieheni ja tulen takaisin vasta myöhemmin. Niin, mutta pitäisihän minun ensin saada tavata Hilmaa, sillä en saa rauhaa, ennenkuin olen pyytänyt häneltä anteeksi ja antanut hänelle tämän pienen lahjan. En ymmärräkään, mistä nuo juuttaan sanat eilen tulivat suuhuni, ja leikillähän minä ne sanoinkin, vaikka —. Mutta kas, ovi liikkuu! Eikö hän tuossa jo —?