KIRJALLISUUTTA
Kirjallisuutta.
Jos joku haluaisi tulla lähemmin tuntemaan Beethovenia, voisi hän siihen saada ohjausta muutamissa pääteoksissa ja -julkaisuissa, joista luettelo tässä seuraa:
I. Beethovenin kirjeet.
Ludvig Nohl. — Briefe Beethovens. 1865, Stuttgart.
Ludvig Nohl. — Neue Briefe Beethovens. 1867, Stuttgart.
Ludvig Ritter von Koechel. — 83 Original-Briefe L. v. B. an den
Erzherzog Rudolf. 1865, Wien.
Alfred Schoene. — Briefe von Beethoven an Marie Gräfin Erdödy, geb.
Gräfin Mirzkyund Mag. Brauchle. 1866, Leipzig.
Theodor von Frimmel. — Neue Beethoveniana. 1886.
Katalog der mit der Beethoven—Feier zu Bonn, an 11—15 mai 1890 verbundenen Ausstellung von Handschriften, Briefen, Bildnissen, Reliquien Ludwig van Beethovens. 1890, Bonn.
La Mara. — Musikerbriefe aus fünf Jahrhunderten. 1892, Leipzig.
D:r A. Chr. Kalischer. — Beethovens sämmtliche Briefe, Kritische
Ausgabe mit Erläuterungen. 1906—1908, 5 nid. Leipzig ja Berlin.
D:r Fritz Prelinger. — Beethovens sämmtliche Briefe und Aufzeichnungen. 1907, Wien ja Leipzig. 3 nid.
II. Beethovenin elämä.
Gottfried Fischer. — Käsikirjoitus (mielenkiintoinen etenkin Beethovenin lapsuusajan tuntemiseksi. — Fischer, joka kuoli Bonnissa 1864, omisti sen talon, jossa Beethovenit kahden miespolven aikana asuivat. Hän ja hänen sisarensa Caecilia tunsivat Beethovenin läheisesti lapsena ja panivat paperille muistelmansa, jotka ovat erittäin arvokkaita, kunhan niitä vain käyttää hiukan harkiten.) — Käsikirjoitus on säilytettävänä Beethoven-talossa Bonnissa. Deiters (ks. etempänä) on julkaissut niistä otteita.
F.G. Wegeler und Ferdinand Ries. — Biographische Notizen über Ludwig van Beethoven (erityisesti arvokas hänen elämänsä alkupuolen tuntemiselle). 1838, Coblentz.
Ludwig Nohl. — Eine stille Liebe zu Beethoven. 1857, Berlin. (Julkaisu Fanny Giannatasio del Rion päiväkirjasta, joka tunsi Beethovenin ja rakasti häntä, noin v:lta 1816.)
Anton Schindler. — Beethovens Biographie, 1840.
Anton Schindler. — Beethoven in Paris. 1842, Münster.
Gerhard von Breuning. — Aus dem Schwarzspanierhause. 1874. (Schwarzspanierhaus on se talo Wienissä, jossa Beethoven kuoli. Se on purettu talvella 1903.)
Moscheles. — The life of Beethoven. 2 nid. 1841, Lontoo.
Alexander Wheelock Thayer (Hermann Deitersin englanninkielestä saksantama ja jatkama, myöhemmin Hugo Riemannin täydentämä). — Ludwig van Beethovens Leben. 5 nid., 1908.
Teos on aloitettu 1866; työn loppuunsaattamisen keskeytti tekijän kuolema 1897 Triestissä, jossa hän oli Yhdysvaltain konsulina; hän ehti kuvailla Beethovenin elämää vuoteen 1816. — Deiters otti työn jatkaakseen, mutta hänkin kuoli v. 1907, ennenkuin ehti julkaista toista nidosta. H. Riemann lopetti teoksen, käyttäen hyväkseen Deitersin keräämää aineistoa. — Se on monessa suhteessa merkittävin teos Beethovenista.
Ludwig Nohl. — Beethovens Leben. 1864— 1877. 4 nid.
Ludwig Nohl. — Beethoven nach den Schilderungen seiner Zeitgenossen.
Stuttgart.
A.B. Marx. — L. van Beethovens Leben und Schaffen. 1863. 2 nid. V painos, G. Behncken uudistama, 1902, Berlin.
Victor Wilder. — Beethoven, sa vie et son oeuvre. 1883.
Mariam Tenger. — Beethovens unsterbliche Geliebte. 1890.
Tämän kirjan historiallisesta tosiperäisyydestä on silloin tällöin kiistelty. Mariam Tenger oli Theresen uskottu ystävä tämän viimeisinä elinvuosina. On todennäköistä että Therese, silloin jo ijäkäs, saattoi tahtomattaan ihannoida muistelmiaan; kertomusten oleellinen sisällys on kuitenkin osoittautunut todenperäiseksi.
A. Ehrhard. — Franz Grillparzer. 1900.
Theodor von Frimmel. — Ludwig van Beethoven (julkaisusarjassa Berühmte
Musiker). 1901. Berlin.
Jean Chantavoine. — Beethoven, 1907.
D:r Alfred Chr. Kalischer. — Beethoven und seine Zeitgenossen. Beiträge zur Geschichte des Künstlers und Menschen. 4 nid., 1910.
Erittäin mieltäkiinnittävä kokoelma todistuskappaleita, jotka valaisevat Beethovenin suhdetta kaikkiin hänen ystäviinsä ja ystävättäriinsä. Ne antavat osittain uuden kuvan Beethovenin psykologiasta.
III. Beethovenin teokset
Beethoven. — Sämmtliche Werke, grosse, kritische Ausgabe, Breitkopf und
Härtel, Leipzig, 38 nidosta.
G. Nottebohm. — Thematisches Verzeichniss der im Druck erschienenen
Werke von Ludwig van Beethoven. 1868, Leipzig.
A.W. Thayer. — Chronologisches Verzeichniss der Werke v. B. 1865,
Berlin.
Nottebohm. — Ein Skizzenbuch von B. aus dem Jahre 1803. 1880.
Nottebohm. — Beethovens Studien. 1873.
Nottebohm. — Beethoveniana. — Zweite Beethoveniana. 1872—87.
George Grove. — Beethoven and his nine Symphonies. 1896, Lontoo.
J.G. Prodhomme. — Les symphonies de Beethoven, 1906.
Alfredo Colompani. — Le Nove Sinfonie di Beethoven. 1897, Torino.
Ernst von Elterlein. — B. Claviersonaten. 5:s painos, 1895.
Willibald Nagel. — B. und seine Klaviersonaten, 2 nid. 1903—1905.
Shedlock. — The pianoforte sonata. 1900, Lontoo.
Carl Czerny. — Pianoforte-Schule. (Neljäs osa, luvut II, III.)
Theodor Helm. — B. Streichquartette, 1885.
H. de Curzon. — Les lieder et airs détachés de B. 1906.
Otto Jahn. — Leonore, Klavierauszug mit Text, nach der zweiten
Bearbeitung, 1852.
D:r Erich Prieger. — Fidelio, Klavierauszug mit Text, nach der ersten
Bearbeitung, 1906.
Wilhelm Weber. — B. Missa Solemnis. 1897.
Prof. D:r Richard Sternfeld. — Zur Einführung in L. v. B. Missa
Solemnis.
Ignaz von Seyfried. — L. v. B. Studien im Generalbass, Kontrapunkt und in der Kompositions-Lehre. 1832.
W. de Lenz. — Beethoven et ses trois Styles. (Pianosonaattien analyysit) (loppuunmyyty) 1854.
Oulibischeff. — Beethoven, ses critiques et ses glossateurs, 1857.
Wasielewski. — Beethoven, 2 nid. 1886, Berlin.
R. Schumann, — Écrits sur la musique et les musiciens, premiére serie, traduction H. de Curzon, 1894.
Richard Wagner. — Beethoven. 1870, Leipzig.
Vincent d'Indy. — Beethoven, 1911.
Sen, joka haluaa tutkia Beethovenin musikaalisen neron kehittymistä, on hyödyllistä tuntea dessaulaisen Friedrich Wilhelm Rustin (1739—1796) tuotanto, josta äskettäin hänen pojanpoikansa on julkaissut muutamia sonaatteja. Rustin nuorin poika, Wilhelm Carl, eli Wienissä 1807—1827 ja oli Beethovenin tuttava. Rust, Philip-Emmanuel Bach ja mannheimilaiset sinfonikot ovat olleet Beethovenin varsinaiset edeltäjät. — Ks. Hugo Riemann: Beethoven und die Mannheimer (Die musik, 1907—08.)
On myöskin mielenkiintoista tutustua Neefen (1748—99) liedeihin, jotka jo ovat sangen beethovenilaisia, sekä ranskalaisiin vallankumousajan säveltäjiin, etenkin Cherubiniin, jonka tyyliä, hänen erinäisissä uskonnollisissa ja draamallisissa sävellyksissään, Beethoven on paikoitellen käyttänyt esikuvanaan.
IV. Beethovenin muotokuvat.
1789. — Varjokuva Beethovenista kahdeksantoistavuotiaana, (Beethoven-talossa Bonnissa. julkaistu Frimmelin elämäkerrassa, siv 16.)
1791—92, — Pienoiskuva Beethovenista, Gerhard von Kugelgen. (Omistaa Georg Henschel, Lontoo; julkaistu Musical Times'issä 15 p:ltä jouluk. 92, siv. 8.)
1801. — G. Stainhauserin piirustus, Johann Nedlin vaskipiirros. (Julkaistu Felix Clementin teoksessa Les Musiciens celäbres, 1878, siv. 267, sekä Frimmelin teoksessa, siv. 28.)
1802: Scheffnerin vaskipiirros, Stainhauserin mukaan. (Beethoven-talossa Bonnissa; julkaistu die Musik'issa 18 p:ltä maalisk. 1902, siv. 1145.)
1802. — Pienoiskuva Beethovenista, Christian Hornemann. (Omistaa rva von Breuning Wienissä; julkaistu Frimmelin teoksessa, siv. 31.)
1805. — Beethovenin muotokuva, W. J Maehler. (Omistaa Robert Heimler Wienissä; julkaistu Musical Times'issä, siv. 7, Frimmelin teoksessa, siv. 34,)
1808. — L. F. Schnorr de Carolsfeldin piirustus; Z. Bauerin kivipiirros. (Beethoven-talossa Bonnissa.)
1812. — Beethovenin naamio, Franz Klein.
1812. — Beethovenin rintakuva, Franz Kleinin veistämä naamion mukaan. (Omistaa pianotehtailija E. Streicher Wienissä; julkaistu Frimmelin teoksessa, siv. 46, Musical Times'issä, siv. 19.)
1814. — L. Letronnen piirustus, Blasius Hoefelin vaskipiirros. (Kaunein muotokuva Beethovenista; Beethoven-talossa Bonnissa, jonne Wegeler, kuvan omistaja, sen luovutti; julkaistu Frimmelin teoksessa, siv. 51, Musical Times'issä, siv. 21.)
1815. — L. Letronnen piirustus, Riedelin vaskipiirros. (Julkaistu die Musik'issa, siv. 1147.)
1815. — Toinen Beethovenin muotokuva, Maehler. (Omistaa Ign. von Gleichenstein Fribourg-en-Brisgaussa. jäljennös Beethoven-talossa Bonnissa.)
1815. — Beethovenin muotokuva, Christian Heckel. (Omistaa J. F. Heckel Mannheimissa; jäljennös Beethoven-talossa Bonnissa.)
1818. — Vaskipiirros Beethovea-piirustuksen mukaan, Aug. von Kloeber. (Julkaistu Musical Times'issä, siv. 25). — Kloeberin alkuperäinen piirustus on tri Erich Priegerin kokoelmissa Bonnissa.
1819. — Beethovenin muotokuva, Ferdinand Schimon — (Beethoven-talossa Bonnissa; julkaistu die Musik'issa, siv. 1149, Frimmelin teoksessa. siv. 63 ja Musical Times'issä, siv. 29.)
1819. — Beethovenin muotokuva, K. Joseph Stieter. (Omistaa Alex. Meyer Cohn Berlinissä; julkaistu Frimme!in teoksessa, siv. 71).
1821. — Beethovenin rintakuva, Anton Dietrich. (Omistaa Leopold Schrötter de Kristelli, jäljennös Beethoven-talossa Bonnissa.)
1824—26. — Pilakuvia Beethovenista hänen kävellessään, J. P. Lyser. (Omistaa Gesellschaft der Musikfreunde Wienissä; julkaistut Frimmelin teoksessa, siv. 27 ja Musical Times'issä, siv. 15.)
1823. — Pilakuvia Beethovenista hänen kävellessään, Jos. van Boehm. (Julkaistut Frimmelin teoksessa, siv. 70.)
1823. — Beethovenin muotokuva. Waldmüller. (Omistaa Breitkopf ja Härtel Leipzigissä; julkaistu Frimmelin teoks. siv. 72.)
1825—26. — Piirustus Beethovenista, Stefan Decker. (Omistaa Georg Decker Wienissä; jäljennös Beethoven-talossa Bonnissa.)
1826. — Piirustus Beethovenista, A. Dietrich, kivipiirros Jos. Kriehuberin. (Julkaistu Frimmelin teoks., siv. 73.)
1826. — Beethovenin rintakuva antiikkiseen tyyliin, Schaller. (Omistaa Lontoon Filharmoninen seura, kopia Beethoven-talossa Bonnissa; julkaistu Frimmelin teoks., siv. 74 ja Musical Times'issä.)
1827. — Piirustusluonnos Beethovenista hänen kuolinvuoteellaan, Jos. Danhauser. (Omis: taa A. Artaria Wienissä; julkaistu Allgemeine Musik-Zeitungissa 19 p:ltä huhtik. 1901.)
1827. — Kolme piirustusluonnosta Beethovenista hänen kuolinvuoteellaan, Teltscher. (Omistaa tri Aug. Heymann; julkaistut Frimmelin teoksessa ja Courrier musical'issa 15 p:ltä marrask. 1909.)
1827. — Beethovenin kuolinnaamio, Danhauser (Beethoven-talossa Bonnissa.)
Beethovenista on hänen kuolemansa jälkeen tehty lukuisia muotokuvia. Huomattavin hänen muistolleen pyhitetyistä teoksista on Max Klingerin veistämä muistopatsas Wienissä (1902).