KAHDEN KUMARTAJA.
— Ethän suutu, Luojan Äiti,
Maaria, pane pahaksi,
vaikka, kun Sua kumarran,
Sulle tuohuksen sytytän
— häntä mietin mielessäni:
näen silmänsä Sinulla,
näen kasvonsa Sinulla,
kiharansa kulmillasi,
hymyilynsä huulillasi,
Sua suuremmin rakastan,
pyhemmin palan Sinulle,
kun hänelle Sinussa hehkun!