VIITESELITYKSET:
[1] Paavo Korhosen elämäkerta on painettu kokonaan Elias Lönnrotin kirjoittamassa muodossa, ainoastansa niillä muutoksilla kuin viittausten sovittaminen tähän painokseen on tehnyt tarpeelliseksi.
[2] Sanotaan tätä taloa paikoin Vihtalahdeksikin.
[3] Siitä syystä, että Korhonen vapaehtoisesti oli niin kauan Herran ehtoollisella käymisen laimi lyönyt, piti ruumiinsa kirkkolain jälkeen hiljaisuudessa haudata, joka hautaus tapahtui kekripäivänä vuonna 1840.
[4] "qq", joka merkitsi "kuitattu" l. "maksettu".
[5] tolppa = 12 killinkiä, loutu (plootu) = 16 killinkiä vanhaa Ruotsin rahaa.
[6] ritari = ritarimerkki, tähti.
[7] Korhonen sanoo M:n kokonsa puolesta muitten pienempien puustavien äidiksi.
[8] Nimittäin D:tä.
[9] Joka on kirjoittanut virsikirjassa N:o 395 (vanhassa virsik. 278) ja kuoli nuorena.
[10] Prytz (Rytsi) oli tähän aikaan tullimiehenä Oulussa.
[11] Tässä on puheena niin sanottu "pikku tulli", joka v:sta 1622 Ruotsin vallan loppuun asti kaupunkien tulliportissa kannettiin kaikista sisään tuotavista maalaistavaroista.
[12] ruotsal. lainasana = alituinen.
[13] Ruotsinnetun toisinnon mukaan kysyy Kettunen Kilposen kotiin tultuansa työtä, johon talon poika vastaa: "Takin naima tarvitseepi", ja saapi vanhimmalta oikaisun osakseen. Mari tulokasta "katsoi silmällä kahella niinkuin heinän hempeyttä". Kettunen kysyy sitten, kuka ottaisi haltuunsa hänen kapineensa, silkkivyönsä ja juhlavaatteensa; silloin Mari astuu naisten joukosta ja lupaa ottaa ne omaan arkkuunsa. Kun Maria torutaan "venäläiseen" osoittamastaan mieltymyksestä, vastaa hän itse parhaiten tietävänsä, mitä hänen tulee ja sopii tehdä, jonka jälkeen Kettusen kanssa "tuumasi ikuisen tuuman". Että tämä on alkuperäinen, oikea runon muodostus, on selvä.
[14] II Kun. 18, 26 seurr.
[15] sananlennättimen.
[16] pikarit.
[17] kirkkaan (ruotsal. sana klar).
[18] s.o. viinapannun.
[19] Vapaudenajalta v. 1766 oli kahvia muka ylellisyystavarana kokonaan kielletty Ruotsin valtakuntaan tuomasta, ja Kustaa IV Aatolfi uudisti tämän kiellon v. 1794; kruununmiehet valvoivat asetuksen noudattamista.
[20] liedellen.
[21] villeinä.
[22] Tämä runo on luultavasti tehty v. 1853, jolloin huonon sadon tähden viinanpoltto-oikeus siksi vuodeksi supistettiin ja lausuttiin aikomus mahdollisesti se kokonaan kieltää.
[23] käsiraudat.
[24] Mahdollisesti: kannuksista.
[25] Oksanen runossaan "Meidän vieraissa käynnit", jota vastaan runo on kirjoitettu, kertoo mitenkä Suomen Suomalainen aikoo mennä vieraiksi ensin heimolaistensa, Lappalaisten, Inkeriläisten, luoksi, mutta ei heidän ruokansa hänelle maita; Viroon tullessaan rautapaita Saksalainen jo rannalta tiuskii hänelle vihaisesti ja käskee palaamaan; jonka tähden Suomalainen lopulta lähteekin Ruotsiin vieraiksi.
[26] Vierasuskoisten, kreikkalaisvenäläis-uskoisten.
[27] Pantomiimi = ajatusten ilmituominen liikkeillä.
[28] Raasali = kaupustelia.
[29] Räikkönen tässä jäljittelee Gottlundin kummallista kirjoitustapaa.
[30] Kunnan-virkamiesten valinta.
[31] ainoastaan.
[32] Venäl. sana = semmoinen, (sopiva).
[33] likörit.
[34] sillin.
[35] elohopeata.
[36] Unikukasta valmistettu tainnuttava neste.
[37] sämpylä, leipä.
[38] sämpylä, leipä.