NEBULOSA
Kuin kuumehoure outo sielun täytti, ja sateeks suli lokakuinen syys, meit' tuskan uljas kärsivällisyys taas sinne-tänne puistoteillä käytti.
Jo lyhdyt kaukaa tuikehtivan näytti, ja kadut katti illan hämäryys, meit tuskan uljas kärsivällisyys taas sinne-tänne puistoteillä käytti.
Vaan turhaan paratiisiin pääsyä taas itki rakkaus tai ihmettä, ja säikkyi öisiin sumusokkeloihin.
Ja unelmia vailla, vierekkäin tutuilla teillä vaelsimme näin, ja rakot astelimme anturoihin.