VILJANLEIKKUUSSA.
Roobin leikkas ruista, ma rinnan nyhdin, riivin. Hui! pienen sirpin sain, mut jäljess' yhä hiivin.
Mä lähdin kauppalaan,
vein kankurille työtä:
Isänsä töllillä
On Roobin, — lähti myötä!
Ei ollut milläänkään, — voi, mitä luulla mahtoi? Jo keksi kepposet, kun talontytärt' tahtoi!
Niin vannoi: »Pöydässäin sua talvest' alkain ruokin!» Hui! tyhjän isäntä ja huippakenkä tuokin!
Roobin leikkas ruista, ma rinnan nyhdin, riivin. Hui! pienen sirpin sain, mut jäljess' yhä hiivin.