H.
Halla hanhen (pois mennes) sijwen alla; talwi joutzenen tacana.
Hallakin matalan meren kylmä.
Halla hillian kylwänellä / nälkä siemenens syönellä.
Halla sen parran hallitze / joca wanhan wallitze.
Halpa köyhän calu on.
Halpa waimo haldiatoin haldialisten seas.
Halpa waimo haldiatoin; awoi pieletöin wäräjä.
Halpa waimo Lapsillinen / (hajalla hiuxin) paha hännätöin hewoinen.
Harackata ammuttin / warexen waara sattui.
Harwoin Haracka caunis.
Harwoin härkä linnasta pala. Catzo: Ei härkä.
Haucka sauwuta elä / musta Lindu lämbymätä.
Haucku coira colmicarwa; maanpahicko caxi carwa; ylimäinen yxicarwa.
Haucku häjykin coira hywän coiran cahleisa.
Haucottele harwoin syöny; cascottele cauwa maanu.
Häwericki (köyhä tyhjä) harwoin saanud / näwericki (närer icke) nälkäinen.
Hawissa (nopeudes) sodan jaco i.e. ennättäwä saalin pitä.
Hellet työttömän Kädet / arat armoin caswatetun / työhön harjoitelles.
Hengens edest cukin waiwa näke eli soti.
Hepo culcu / waimo culcu / mies culcu weden tacainen.
Hepo helle warsallensa; Ucko helle Acallensa; waimo waru / eli arca lapsellensa.
Herroilla hywät hewoiset / wahwat warsat wanhemmilla.
Herroix Herrain coirackin.
Hewoises Hengi miehen; waimolla talon pidändö.
Hewoisesa miehen Hengi; ratzusa: rahan wahingo.
Hewoistans hullu kijtti; mieletöin emändätäns; mielipuoli poikians.
Hiha minun / ei hihacan. Se on / Ei minun mitän tule.
Hijri perhen toran syö / eli kätke.
Hiki hellen / lämmin laiscan / packainen pahan uron.
Hiki laiscan syödesänsä; wilu työtä tehdesänsä.
Hiki miehen hihtaman; jano waimon jauhonen.
Hiljainen (myöhäinen) Herrain meno.
Hiljaiset Herrain picaisetkin.
Hiljan hywänä / cauwan pahana / ijänpäiwän ilkiänä.
Hiljaxens heicko (eli hieno / huono) käy; sauwan woimatoin pitä.
Hiljaxens / cuin hijri culos / eli terwas.
Hiwu hihnainengin; rauke rautainengin / culu culdainengin.
Hullu caiken tietons sano. Catzo: Hullu wirtans.
Hullu hewoista etzi / cosc on kello kädesä.
Hullu hätäynny on.
Hulluilla Herrat kyndäwät.
Hullu kijtti Härkiäns. Catzo: Hewoistans.
Hullun ewäs ensin syödän.
Hullu paljon työtä teke elä wijsas wähemmälläkin.
Hullu pijmällä jano / epätyty naurella.
Hullu saapa wiha; sijtä saa saamatoingin.
Hullu suuna / houcka päänä / mieletöin kitana caicki.
Hullu syöwälle toru / naurawalle tappele.
Hullu wieran kyläldä cutzu / epätaito tanhualda.
Hullu wijsast neuwo; wijsas willin tule.
Hullu wirtens tyyni lauloi / mieletöin pani lopulle eli joca sanansa; sijtä wijsas wirren otti.
Humala mielen otta; Jumala mielen anda.
Humala oluen cunnia.
Humala on toinen mies.
Hunaja kieles / myrcky mieles.
Huora muoristakin tule / muori huoran tyttärestä / saa tulla.
Huoran itcu / warcan wala / juopunen Jumalan kijtos / owat caicki yhtä.
Huoras hoimiesten eländö / mutt' on työtä päätä warjelles.
Huorat hulluxi tekewät / salawaimot waiwaisexi.
Huorat hywäckin waimot; Ei portot puoleckan.
Hupa aica himmerkis; ilo ystäwäin seas; hausca JEsuxen codosa.
Hylkellä Walascala ongitan.
Hywä caali tarwitze paljo höystö.
Hywä caickin kerki; terwa caickijn tarttu.
Hywä hyllyldä puhua; aitan pääldä ammotella. Hyllyldä / se on corkiald laudalda.
Hywä hoicka huowin waimo; paxusta Papin emändä.
Hywä joca kimbus; paljo pare joca paitzi.
Hywäin työt; pahain puhet.
Hywä kello cauwas cuulu; paha paljo edemmä.
Hywä kijtetyn mieli / wetelä kijtoxen liemi.
Hywä kyllä / kynnä paljon / kyynärä waon wälillä. Nijn teke paha peldomies.
Hywä kyläs ystäwä / perhes peljättäpä.
Hywällä nimiä paljo; pahalla tapoja paljo.
Hywä meillä miehen onni; caunis caswando tytärten.
Hywä mieli miehell mennä; Hywä mieheldä cotia.
Hywän pinon tykänä on hywä lastuja poimia. Catzo: kyllä hywän.
Hywä olla autuasna; waickei waiwaisna pahembi.
Hywä olla ylläpäänä / cosc on ylläpään pitäjä.
Hywä on joucosa Jumala / cumpanina JEsus caunis.
Hywä / paha pitäminen; tehdyt caupat kijttämiset.
Hywä suulas / paha kieläs; wai olewa caicki woitta.
Hywä syönettä syöttä / työlläs cuolut wirwotta.
Hywä taitawan laula.
Hywä tiesä ystäwä; kyläsä poikettapa; reppu reesä parembi.
Hywät pijcat; caunit tyttäret; custa pahat waimot tulewat.
Hywät päiwät owat saanella.
Hywät suosa suuret kengät; kircosa kepiät kengät.
Hywä wirsi / caunis äni; laulaja sitä parembi.
Hywä wirsi pitä caxi kerta laulettaman.
Hywä ylhäldä puhu / wäen pääldä mällitellä. Catzo: Hywä hyllyldä.
Hywä Yöllä soudiskella / cuuwalolla culjeskella.
Händänä häjy hewoinen; paha pijca palmicoinna.
Häpiä hewon purema; häpiämbi waimon lyömä.
Häpiä häistä lähteisä / juosta juoman joesta / eli juoda joelda wettä.
Häpiä händän tule. Pahasta työstä.
Härkä hywä teuraxi; rijhen loucas carpioxi; Cannun ure siemexi.
Hätä hylken meresä; tusca miehen jalcapuusa. Se on. Ei ole tusca.
Hätä käski härjän juosta / packo paimenen paeta.
Hätäisen cauppa ei pidä tehtämän.
Hätä Neitzen kädes; wijcot (hääwijcot) wijmeiset edes.
Hätä neuwon muista.
Hätäynny caicki coke.
Höyhömistäns lindu tutan.