W.

Waate hywä waatewasta.

Waaxa waimo / peucalo urosta.

Wacka candens walitze: Catzo kyllä wacka.

Wahingosta wijsax tullan / ei rickaxi.

Wahingoxi / Eli waiwaisella waimo caunis; köyhällä hywä hewoinen; sitä caicki caulaele / se cauwas ajettane.

Wahwa hywä on / luja wielä wahwembi.

Waimo haaxi / Waimo hauta / waimo himmerkin ilo / waimo helwetin tuli.

Wai olewa caicki woitta.

Waipuwat walhetteliat: Catzo: Juopuwat.

Waiwainen hätäynny on.

Waiwainen paisti / josta ei tuleen tipahda.

Waiwainen warcan kimpun joutu.

Waiwainen warahin nousi / cowa onni cohta canssa.

Waiwaisella waimo caunis. Catzo Wahingoxi.

Waiwaisella waimo wallan päällä.

Waiwaisen pöytä ei coscan castu.

Waiwaisen calu toisen miehen kädes on.

Wala warcan miecka.

Walhella on lyhyet jäljet.

Wamma warpas; Catzo Cuin on.

Walhettele cuin tohta neulo. Walkia naura päiwän töitä.

Wanajas wedet sywimmät; Birckalas puut pisimmät.

Wanha määrä pappilasa; Cuusi sica / seitzemän lijkiötä.

Warahin kirckoon / hiljain keräjään.

Waras päiwä pijle / eli pelkä / pahantekiä pakene.

Waras minua kijttä / huora laitta / hywä ihminen anda silläns olla.

Waras wei warcalda / sai ilman saanelda.

Wara wihco / Catzo: Suuri wihco.

Wares huuta ehtolla / hywä ilma huomisexi: wares huuta amulla / paha ilma päiwäxi.

Wedellä on nöyrät siwut.

Wedä JEsus wieraita / wedä wieran wara!

Weitzi jacajan käten jää. Catzo: jacajan.

Weli Isännän / Weli emännän / Setä lasten / Eno lasten / Sisar Isännän
/ Sisar emännän / täti lasten cumbikin.

Wellingi weljen; Catzo Caali minun caiman.

Werhosa Jumalan käsi on.

Wero wieran wedetty / että annettu ateria.

Wesi woitta wiljallans; maa woitta nenä lugulla.

Wetelä kijtoxen liemi. Wetelä weljein kijtos / matala Isän ylistös.

Wielä ehti eläwä cuolla / marras maan ala mennä / tauti catzo tacans.

Wieras wian näke. Catzo: mies wieras.

Wierestäns walkiakin polta. Catzo: lästä.

Wieriskele munakin pesäs. Eli: wieriwät munackin canan pesäs.

Wie sica Saxaan / tuo sica Saxast / sica sica cummingin on.

Wie susi luetungin. Catzo Syö susi.

Wie wesi ylöngin luonon; otta rauta riescaldakin.

Wiha wie wiljan maalda / cateus calan merestä.

Wijnnä / cuunna (Se on wijtenä cuutena yönä) Kesäinen ilma; sykyinen yhdexenä.

Wijpywän erä parembi / lyöden lapset rackahimat.

Wijsas cawalan pettä, hullu wijsan willitze.

Wijsi wirca / cuusi nälkä.

Wiljan luona hywä elä on.

Wilja wesi kyläsä.

Wilja wieraita coco.

Wilja woitti wijsangin / tauti tappoi taitawangin.

Willainen Isällä witza / Enon witza willaisembi.

Wilu wijden / kylmä cuuden / lämmin cahden joutilan.

Wilu wiljan caswatta; lämmin terän tuotta.

Wilu wuosi wilja wuosi.

Wirca endinen wetä. Catzo: Tapa endinen.

Wircans puolest cukin cope / eli copia on.

Wiriällä wijsi osa; laiscalla yxi / paha sekin.

Wireys cowangin onnen woitta.

Witza lapsen wijsaxi / watza lapsen warcaxi.

Woilla Ruotzi ruwan alcoi; häme hauta naurilla.

Wuoroin wierais käydän / harwoin hywin tehdän.

Wuorons wanhangin tule; aicans cahilangin / cuolla.

Wuosi wanhan wanhenda / caxi lapsen caswatta.

Wuo tiesi calan elämän; tuuli linnun päiwä cunnat / se on arwamatoin asia:

Wähä cutakin.

Wähäll hullun / eli pahan mieli noutan.

Wähä lindu muni wähän munan.

Wähä miehen mustudest: Catzo: Mitä miehen:

Wähä mieldä hullun pääsä / ei sengän sia.

Wähäs paljon seiso.

Wähästä paljo tule.

Wähä wuohen woirasia / pickarainen pijmäpytty.

Wähäs se tule / että juopunu laula.

Wähäs wahingo tule.

Wähät lapset wähät murhet / isot lapset isot murhet.

Wähä wähästä annetan.

Wäki wärä teke / wäki wärän oikaise Eli ojenda.

Wäiwe naulans tunde.

Wälin aica linnasakin.

Wäänä köysi ruumenista; solme munaan solmu: mahdotoin työ.

Wäärin mene wäärin saatu / pahasti pahoin coottu.

Wäärä nisca nostes / cauwan yöllä walwonen.

Wäwystä wähä wara; tyhjä turwa tyttärestä; miniästä mieli carwas: