KESÄÄ
Tien varret, pientaret, rantaäyräät, ne koiranputkien lumeen hukkuu. Ovat kaukana vaarojen siniset sauhut, ja metsän reunassa talot nukkuu.
Ja köyryselkäisten raitojen alla
joen kahvinkarvainen vesi noruu.
Ja jossakin etäällä helein äänin
joku paimen laumaansa toruu ja toruu.
Nyt saattaa jo kuulla vienon sateen kuin hyttyshyörinän pensahista. Kuin lapsena puhallan perhoja liudan voikukkien hahtuvapallosista.