"TOISTE TULLA VOIN!"
Hän on kuin hymy toukokuun,
Kuin sulo laulu vienon suun,
Ja häll' on varsi niinipuun,
Mut poski metsämarjan.
Kuink' keikkuu jalka ketterään,
Ja liehuu letti pienen pään,
Kuink' ilakoi hän veikeään
Siin kesken tyttösarjan!
Mut vain kuin tuuli on hän siin,
On päivänpaiste saada kiin;
Kuin pyy hän puikkii lymyksiin
Ja vilahtaa ja vilkkuu.
Ja jos hänt' tanssiin viedä koin,
Ja tärkeät nyt syyt ois noin,
Hän nauraa: "toiste tulla voin!"
Ja rientää pois ja ilkkuu.
1901.