ELOKUUN ILTANA.
Oi, kuinka, kaunis ilta,
Pysyt sä muistoissain!
Ja tuntehia vielä
Herätät rinnassain!
Kuin kaunis oli ilma
Ja järvi tyynenä;
Sen peili kirkkahana
Kuvasti saaria!
Ja venehessä poika
Nyt lauloi kullalleen,
Odottain vastausta
Sydämen tunteilleen.
Kuu hopeehohdollansa
Järvehen kajasti,
Ja tähti lempeästi
Kun äiti silmäili.
Oi, kuinka olet, ilta,
Pysyvä muistossain!
Ja tuntehia vielä
Herätät rinnassain!
Illakko.