MAARIANKÄMMEKKÄ.
(Omistettu Katri Valalle.)
Oi kukkani, oi maariankämmekkäin, sun miksi katkoi ani armas käsi, mi viihtynyt on kerran vierelläin yön yhden, huumaten mua myrkylläsi! Oi kukkani, oi maariankämmekkäni! —
Oi kukkani, oi maariankämmekkäin,
salainen synti muodoks muutettuna,
miks' sentään suutelen sua vielä näin,
ja miksi hurmaa vielä huulies puna?
Oi kukkani, oi maariankämmekkäni!
Oi kukkani, oi maariankämmekkäin, elämän ehtoo eteen ennättäypi. Suloinen satu: julma ystäväin kuin vieras vierelläni vielä käypi — Oi kukkani, oi varjo-ystäväni!