RUHTINAALLE.
Eläköön kuningas,
Vilpitön ruhtinas
Suomenkin maan:
Sielläkin siivoa,
Toimea, taitoa,
Parempaa oloa
Kartuttamaan.
Vaasaitten sijalla,
Vaasaitten neuvolla
Hallitkoon hän:
Metsänkin kodossa
Orvollen osansa,
Pienimmäll' omansa
Säilyttämään!
Estä, oi Jumala,
Pahuuden juonia
Pimeyden teill'!
Hän ku on ilomme,
Onnemme, toivomme,
Hänelle olkoomme
Se kuin hän meill'!
Turvana tuhatten,
Herrana sydänten
Eläköön hän!
Väärille pelvoksi,
Hyville voitoksi,
Suomelle riemuksi
Eläköön hän.
Veisaa siis jalolle
Maakunnan isälle
Suomenkin maa;
Kasvattain rauhassa
Lapsia korvessa,
Rukiita nevassa,
Veisaa: hurraa!