VELISURMAAJA.
»Mistäs tulet, kustas tulet,
Poikani iloinen?» —
»Meren rannalta, meren rannalta,
Äitini kultainen».
»Mitä sieltä tekemästä,
Poikani iloinen?» —
»Hevostani juottamasta,
Äitini kultainen».
»Mist' on selkäsi saveen tullut,
Poikani iloinen?» —
»Hevonen huiskasi hännällänsä,
Äitini kultainen».
»Mist' on jalkasi vereen tullut,
Poikani iloinen?» —
»Hevonen poikasi rauallansa,
Äitini kultainen».
»Mist' on miekkasi vereen tullut,
Poikani iloinen?» —
»Pistin veljeni kuoliaksi,
Äitini kultainen.»
»Mintähen sinä veljesi pistit,
Poikani poloinen?» —
»Mintähen naistani nauratteli,
Emoni kultainen.»
»Minne nyt sinä itse jou'ut,
Poikani poloinen?» —
»Muille maille vierahille,
Emoni kultainen.»
»Minne heität taattosi vanhan,
Poikani poloinen?» —
»Mieron verkkoja paikatkohon,
Emoni kultainen».
»Minne heität maammosi vanhan,
Poikani poloinen?» —
»Mieron rihmoja kehrätköhön,
Emoni kultainen».
»Minne heität naisesi nuoren,
Poikani poloinen?» —
»Mieron miehiä katselkohon,
Emoni kultainen».
»Minne heität poikasi nuoren,
Poikani poloinen?» —
»Mieron koulua kärsiköhön,
Emoni kultainen».
»Minne heität tyttösi nuoren,
Poikani poloinen?» —
»Mieron karjoja kaitsekohon,
Emoni kultainen».
»Koskas taasen kotihin käännyt,
Poikani poloinen?» —
»Konsa korppi valkenevi,
Emoni kultainen».
»Koskas korppi valkenevi,
Poikani poloinen?» —
»Konsa hanhi mustenevi,
Emoni kultainen».
»Koskas hanhi mustenevi,
Poikani poloinen?» —
»Konsa kivi veen päällä pyörii,
Emoni kultainen».
»Koskas kivi veen päällä pyörii,
Poikani poloinen?» —
»Konsa höyhen pohjaan painuu,
Emoni kultainen».
»Koskas höyhen pohjaan painuu,
Poikani poloinen?» —
»Konsa päivä syön-yöllä paistaa,
Emoni kultainen».
»Koskas päivä syön-yöllä paistaa,
Poikani poloinen?» —
»Konsa kuuhut kuumasti polttaa,
Emoni kultainen».
»Koskas kuuhut kuumasti polttaa,
Poikani poloinen?» —
»Konsa tähet taivaalla tanssii,
Emoni kultainen».
»Koskas tähet taivaalla tanssii,
Poikani poloinen?» —
»Konsa kaikki tuomiolle tullaan,
Emoni kultainen».
Kant. Esip. 4.