JÄÄKUKKIA
Jääkukkaset ikkunalla, te vuoteni viimeiset kukat, joihin ei koskenut halla, te olette jäänehet.
Te tulitte tummin illoin
yön-valvojan ikkunaan.
Ken teitä on lempinyt milloin
ei kylmene konsanaan.
Oh! kevättä, kesää monta
on kulkenut kukkasin,
jääkukkaa tuoksutonta
enin lemmin ma kuitenkin.
Ilo, nuoruus sen loistossa nukkuu, kuin koskaan ei herätä vois ne päivään, mi hämyyn hukkuu, ja kesään, mi katoo pois.