OODI TÄHDILLE
Niin autioksi käynyt on takanain
ja äänettömäks, kaikki on loitonnut,
mik' oli rakkahinta mulle —
tähdet te, tähdet te palatte vielä!
Miss' on nyt kaikki kallihit unelmat?
Kuin paleltuneet linnut ne pudonneet
on maahan voimattomin siivin.
Kauas ei raukeat voimat kanna.
Niin paljon, paljon hukkahan kulunut
on tyhjyydessä päivien harmajain
ja rytmiin riutuvaisen laulun
mennyt on nuoruuteni voima.
On eessä outo taival ja mykkä yö
ja tuska tuntematon ja lauluton —
ja aamunnousuun viel' on aikaa,
tähdet te, tähdet te, kuinka kauan?