IX.
Graal, jonka malja tulvehtii tulvivarintaisen ihmisen edessä. Graal, jossa syvälaineisin ihminen lainehtii maailman sydämenä. Parsifalin sydän kasvaa. Graaliin on hänen mielensä.
Konviramurin, suloriutumuksensa edessä herää Parsifal muistamaan
Graalia. Kun hän iltana istuu Konviramurinsa rinnalla ja herkkyneenä
katsoo hänen sieluunsulavia kasvojaan, silloin herää hänellä mielessä
Graal kuin lievityksen kukkanen.
Kipeä on tulvehtivan sydämensä noususta herkyntähukuttavan Konviramurin edessä. Raukenisi maailman ylitse valuvana tunneusvana. Riutuisi kauneuskärsiväksi huokaukseksi. Graalissa, Graalissa kevittyisi täyteen kumpunut sydän ihanana tulvana maailman ylitse.
Sinne Graaliin, jossa ihminen aaltoo sydämensä suurta liikutusta.
Graaliin, jossa sulanut ihminen väräjöi maailman sieluksi. Sinne on
Parsifalin mieli, kun hän tunnehimmentyvänä värjyy Konviramurinsa,
sieluunsärkyvän puolisonsa edessä.