SELITYKSIÄ:

[1] Avaraa vahamerta. Vanhan ajan kansoilla oli tapana kirjoittaa vahatauluille.

[2] Ne oisi kutsuttavat ilman veistä. Vieraiden oli tapana itse tuoda veitset mukanaan pitoihin. Ruokasalin ovella oli tahkokivi, jossa niitä voi teroittaa. Kahvelit tulivat käytäntöön vasta Sh:n loppuijällä.

[3] Vai naisia. Tavatonta ei ollut, että kutsumattomia vieraita tuli naamioittuina vieraspitoihin. Muuten näkyy Timonin sanoista, että hän itse oli toimeen pannut tämän ilon vierailleen.

[4] Haluaisin nähdä teitä Korintissa. Korintin kaupunki oli tunnettu siveettömyydestään. Korintti oli hienompi nimitys porttolalle. Semmoisessa paikassa narri palveli, jonka vuoksi hän sanookin, että hänen emäntänsä kalttasi vieraitaan.

[5] Niiden tapaan, jotka kiihkeästä, palavasta uskoninnosta. Nämä sanat tarkoittanevat puritaaneja.

[6] Se kaitkoon huonettaan. Viittaa vanhaan englantilaiseen oikeustapaan, jonka mukaan velallista ei saatu vangita hänen omassa talossaan.

[7] Koska vakuus teille — — — niin rakas on. Viittaa senaattorien koronkiskomiseen.

[8] Paikalla hän kuolkoon, s.o. Alcibiadeen ystävä, jota tämä senaatin edessä oli puolustanut.

[9] Ruoka on sama koko pöytäkunnalle. Pöydän alapäässä istuville, halvemmille pitovieraille annettiin tavallisesti huonompaa ruokaa ja juomaa, kuin ylipäässä istuville, ylhäisemmille. Sitä tapaa ei Timon nyt tahtonut käyttää.

[10] Pesänkin kiittämättömän, s.o. Ateenan kaupungin.

[11] Tuo tuota, niin on j.n.e. Nämä sanat lausuessaan, Timon ottaa kultaa käteensä.

[12] Peittäkää nuo harvat katot ryösteillä ruumiin. Jo Sh:n aikana oli naisilla tapana käyttää valetukkaa. Lapsiakin houkuteltiin piilopaikkoihin, joissa hiukset niiden päästä leikattiin. Tässä kehoitetaan ryöstämään kuolleilta hiuksia pään peitteeksi.

[13] Jos olisit yksisarviainen j.n.e. Kerrotaan yksisarviaisesta, että se raivossaan niin kiivaasti syöksee metsästäjään, joka puun taakse piiloutuneena sitä härnää, että se iskee sarvensa kiinni puuhun.

[14] Aivomme tulvaa. Kyyneleitä verrataan tässä aivoista lähteviksi.

End of Project Gutenberg's Timon Ateenalainen, by William Shakespeare