Louis Guilloux oli ranskalainen kirjailija. Hän oli peräisin työläisoloista ja oli vakaumuksellinen sosialisti. Tuotantoonsa hän sai vaikutteita naturalismista. Hänen esikoisromaaninsa La Maison du Peuple ilmestyi 1927 ja on osittain omaelämäkerrallinen kuvaus työväenluokan heräämisestä. Merkittävin hänen teoksistaan on Le Sang noir, joka ilmestyi 1935 ja sijoittuu ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen aikaan ja bretagnelaiseen kaupunkiin. Hän sai Renaudot-palkinnon teoksesta Le Jeu de patience (1949), joka kuvaa sota-alan kokemuksia ja asettuu humaanisuuden ja alistetun ihmisen puolelle.