Tuossa[84] vanha[17] Väinämöinen 235
Vielä[107] kerran[108] kielastavi[109]:
‘Tuli[110] toi[73] mun[86] Tuonelahan[21],
Valkea[111] Manalle[2] saattoi[54].’
Lyhykäinen Tuonen tytti, {
Matala Manalan neiti {v. 167, 168, 183.
Hänpä tuon sanoiksi virkki: {
‘Arvoan[112] valehtelian[101]!