ORMA (hyväntuulisesti). Vie sinä, minä vikisen — ole vievinäs väkisin.
KÄPSÄ (kiireesti tullen). Ho hoi! Keppasi taas Käpsän jalka. Pian saapuu salateitä miestä niinkuin Viron sutta. Onp' on neiotkin keralla!
JOUTO (laskee olutta haarikkaan ja tarjoo). Kippis, Käpsä! Saappas tästä kielen päälle, että laulaisi vastakin.
KÄPSÄ. Kiitos, kuoma! (Juo.) Ohhoh! Oikeinpa hikosin, tuota… otan vähän koivillekin. (Juo taas.)
JOUTO. Jotta keikkuis ketterämmin illan pitkissä iloissa.
TUULIKKI (nauraen). Voi mun pätö päiviäni, vieläkö Käpsäkin käkeisi jalan norjan nostantahan!
KÄPSÄ. Tui, tui, Tuulikki, sinua! Viel' on käypä Käpsän mieli. Katso illalla itseäs…
(Iloista, vähän pidätettyä hälinää kuuluu ulkoa. Sisälle syöksähtää Suomelan alueen palkkaväkeä, etup. nuoria miehiä, mutta myös naisia.)
KÄPSÄ. Ka, ka! Tulkaa vain peremmä!
ÄÄNI JOUKOSTA. Jopas Käpsä tänne kerkes!