Mäkäräinen. Ja nyt sinä elä valehtele! Minä en ou sun lammastas' varastanna, en, vaikka…
Tuomari (Kiivastuneena.) Jos Mäkäräinen ei ole hiljaa, annan minä sakkoa! (Pakariselle.) Oletteko te varma siitä, että se oli Mikko Mäkäräinen, joka tuli vastaanne tiellä?
Pakarinen. Kyllä se ei ollut kukkaa muu ristitty kuin justiisa tuo Mikko (Osoittaa sormellaan Mäkäräistä); tunsinhan minä sen jo käynnin tyylistäi, vaikka ollii pimmee…
Tuomari. Näittekö myöskin, että hänellä oli vuona säkissä?
Pakarinen. Enhän minä miten vuonnoo säkin sissään nähny, mutt minä kuulin kun se siellä miäki.
Tuomari. Voitteko te millään todistaa, että se oli juuri teidän vuonanne.
Pakarinen. No jo tok': se miäki ihan samallalailla kuin meijän vuonna silloin, kun akka ei jouvuta sille ruokoo oikeella aikoo.
Tuomari. Eikö ole pätevämpiä todistuksia?
Pakarinen. On siellä tuolla porstuvassa Alaspihan piika Heta Heikkinen ja Monninmäin renkipoika Kalle Holopainen; kyllä ne nekkii toistaa…
Tuomari. Jaha, jaha. (Mäkäräiselle.) Nyt on Mäkäräisen vuoro puhua. Mitä sanotte puolustukseksenne?