saa viina viisahankin kukkumaan.
Sa kukut yötä päivää, kelvoton.
—Kuin käki, päissään—sananparsi on."
Mut kun jo aikaansaatiin sovinnot
ja toistaan syleilivät aviot,
kun metsän hiljaisuuden rikkoi vain
yörastaan laulu takaa kukkulain,
niin silloin suloisimmat tuntehet
nyt tärvää lapsukaisen tyrskehet.
Kas vanha tuttu onhan lapsikin,