Taava: Hyvä ihme! Sinutteletteko te kauppiasta? Jos hän nyt suuttuisi ja ajaisi teidät pois tuota kyytiä?
Kalle: Eikä aja. Risto ehkä voisi ajaa, mutta ei hänessä ole nyt siihen miestä.
Taava: No ihanhan tästä menee pää pyörälle.
Kalle (Hymähtäen): Vai niin menee? No, jätetään sitte tämä sekainen juttu. Olisko emäntä ottanut mitä?
Taava: Tuoppiahan tässä piti lähteä katselemaan. Onko teillä minkäsorttisia?
Kalle: (Ottaa yhden hyllyltä) Sopivatko nämä posliiniset? Taava: Nuo ovatkin juuri paraan kokoisia. Mitä niillä olisi hintana?
Kalle: Tähän on merkitty 28 ja penniä. Se on nähtävästi ostohinta, liian alhainen muuten minun mielestäni. Saatte sen 35 pennillä.
Taava: Hyvä ihme, miten halpoja! Jos minä otan toisen vielä.
Kalle: Tässä on. (Silmäilee pohjaa.) Tämä on kai parempaa lajia, koska sille on merkitty hinnaksi 58 penniä. Mutta mitenkäs — kyllä nämä sittenkin taitavat olla samoja tuoppeja. Toiseen on vaan merkitty varmaankin epähuomiossa väärä hinta.
Taava: Johan minä ajattelinkin, että eihän niitä miten niin halvalla.