Ammattiin katsoen oli mainittuna vuonna saapuneista suomalaisista siirtolaisista:
Pappeja ……………………………. 1.
Soittotaiteilijoita …………………. 6.
Lääkärejä ………………………….. 1.
Kirjanpitäjiä ………………………. 1.
Leipureja ………………………….. 3.
Läkkiseppiä ………………………… 4.
Kirjansitojia ………………………. 1.
Puuseppiä ………………………….. 14.
Kauppapalvelijoita ………………….. 3.
Ompelijattaria ……………………… 2.
Insinöörejä ………………………… 6.
Lämmittäjiä ………………………… 2.
Koneenhoitajia ……………………… 4.
Merimiehiä …………………………. 60.
Muurareja ………………………….. 3.
Mekaanikkoja ……………………….. 1.
Kaivantomiehiä ……………………… 2.
Maalareita …………………………. 2.
Sahureja …………………………… 1.
Suutareja ………………………….. 4.
Kivenhakkaajia ……………………… 2.
Räätälejä ………………………….. 9.
Tynnyrintekijöitä y.m. käsityöläisiä ….. 2.
Ajureita …………………………… 1.
Maanviljelijöitä ……………………. 33.
Kalastajia …………………………. 1.
Työmiehiä (laborers) ………………… 772.
Palvelijoita ……………………….. 396.
Ilman ammattia (lapset, vaimot y.m.) … 1,100.
Tästä näkyy suunnilleen mistä luokasta suomalaisten siirtolaisten enemmistö on. Esimerkin vuoksi mainitsen, että samana vuonna saapuneista tanskalaisista siirtolaisista oli opettaja- ja virkamiesalalla 25, käsityöläisiä 564 ja kovantyön tekijöitä (maanviljelijöitä, työmiehiä ja palvelijoita) 1,318. Skotlantilaisista oli opettaja- ja virkamiesalalta 65, käsityöläisiä 1454 ja kovantyöntekijöitä 1,213. Olen nämä ottanut vertaukseen sen vuoksi, kun näillä ja suomalaisilla oli kovantyöntekijäin luku melkein yhtä suuri.
Tästä jo nähdään, että Suomesta käsityöläisten siirtolaisten luku on suhteellisesti pienempi kun muista siirtolaismaista. Sen vuoksi suomalaiset siirtolaiset ylipäänsä luetaan Amerikassa "laborers", kovantyöntekijäin luokkaan. Kansallisuutemme sivistyksen maineelle suuressa vapaavallassa se ei ole eduksi. Ja tämä selittää senkin, että suomalaisia on verrattain vähän edullisemmissa asemissa, työnjohtajina y.m.
Mutta eräässä toisessa suhteessa Yhdysvaltain hallituksen julkaisema tilasto asettaa suomalaiset hyvin edulliseen valoon — niinikään sivistyskysymyksessä. Tilaston mukaan ovat suomalaiset siirtolaiset ensimmäisten joukossa siinä suhteessa, että ne osaavat lukea. Saapuneista siirtolaisista tällä alalla olivat portugalilaiset kehnoimmassa asemassa. Heistä nimittäin oli 67,35 prosenttia luvuntaitamattomia. Itaalialaisista oli sellaisia 52,93, unkarilaisista 37,69, venäläisistä 36,42, kreikkalaisista 25,18, belgialaisista 15,22, turkkilaisista 14,79, espanjalaisista 8,71 ja irlantilaisista 7,27. Kaikki nämä kansat sekä monet muutkin ovat jälellä suomalaisista, joiden joukossa löytyi vaan 3,58 prosenttia luvuntaitamattomia. Ranskalaisten, englantilaisten, hollantilaisten, skotlantilaisten, saksalaisten, sweitsiläisten ja skandinaavien prosenttiluku on vielä pienempi. Tanskasta saapuneista siirtolaisista oli vaan 0,49 prosenttia luvuntaitamattomia.
Tutkimukset kaikkien näiden tietojen selville saamiseksi toimitetaan siirtolaisten maallenoususatamassa, etupäässä laivalinjojen antamien luettelojen mukaan. Yhdysvalloissa on parhaillaan tekeillä laki, jonka mukaan kaikki lukua ja kirjoitusta taitamattomat siirtolaiset estetään pääsemästä maalle. Suomalaisia ei tämä laki tule niin kovin koskemaan kun etelä- ja itäeurooppalaisia kansoja. Mutta kyllä muutamilta meikäläisiltäkin estyy sitte pääsö Amerikkaan. Palautetut siirtolaiset lähetetään kulettavien laivalinjojen kustannuksella takaisin.
Nykyään estetään maahan tulemasta ainoastaan ne siirtolaiset, jotka ovat hömmelöitä (idiootteja), mielipuolia, köyhiä (s.o. sellaisia, joilla joko maalle astuessaan ei ole joku summa rahaa tahi joista päätetään, etteivät he pysty saamaan elatusta maassa), rikollisiksi tuomittuja ja n.k. kontrahtityömiehiä (sellaisia, joita on ulkomailta kontrahdilla palkattu ja kutsuttu johonkin työhön). Viimemainittu kysymys on jotenkin kierä ja saattaa oudon siirtolaisen usein pulaan. Kun siirtolaiselta kysytään: Onko Teillä edeltäpäin määrätty, varma työpaikka tiedossa? tekee useimman mieli vastata myöntävästi, arvellen että niin kaiketi varmemmin maalle pääsee, kun ei ole "kruunulla" pelkoa siitä, että joutuu häntä elättämään. Mutta myöntävä vastaus on paha loukkauskivi vaikuttamaan sen, että siirtolainen työnnetään takaisin laivaan ja viedään entisille asumasijoilleen. Usein saa tulkki tässä tapauksessa olla apuna asiaa oikaisemassa.
Tuo laki kontrahtityömiehistä tuntuu omituiselta, mutta sen tarkoitus on estää työnteettäjiä kulettamasta halpapalkkaista työväkeä ulkomailta. Näin on tahdottu turvata amerikkalaista työmiestä.
Siirtolaistilasto vuodelta 1895 osoittaa, että ainoastaan 2 suomalaista siirtolaista palautettiin Yhdysvaltain satamista, toinen köyhänä ja toinen kontrahtityömiehenä. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että samana vuonna palautettiin itaalialaisia 731 ja venäläisiä 599.
Kun nyt siirtolainen onnellisesti on päässyt kaikista kyselmyksistä ja tutkimuksista, jotka tavallisesti toimitetaan New Yorkin satamassa olevalla Ellissaarella, paitsi tänä vuonna, jolloin entisen palaneen siirtolaismajan sijalle ei vielä uutta ehditty rakentaa, pääsee hän vapaana astumaan vapaan maan kamanalle. Ja useimmiten siirtolainen tällöin on vapaampi kun taivaan lintu, vapaa lentämään minne tahansa, mutta ilman kotia, ilman pesää.