Tuollainen se juttu. Nähtävästi on se liioiteltu, mutta kuvaava kuitenkin sitä aikaa.
Ja siihen aikaan sekin kysymys: onko suomalaisilla tunteita? tehtiin Gloucesterissa ilmestyvälle "Fisherman" lehdelle. Toimitus aivan tosissaan ja vakavuudella koettaa selittää, että onhan niitä toki tunteita suomalaisillakin, vaikka ne muuten tuollaisia ovat. Hartaasti toimitus todistaa, että suomalaiset ovat ihmisiä eivätkä eläimiä, ja väittää hävittömiksi sikäläisten amerikkalaisten keskuudessa sananlaskuiksi tulleet lausunnot suomalaisista, sellaiset kun: suomalaiset ovat mitättömiä; kuusi suomalaista vastaa yhtä koiraa y.m.
Näin arvosteltiin suomalaisia siihen aikaan. Mutta myöntää täytyy, että kaikki kansalaisemme Kiipillä eivät sellaista arvostelua ansainneet. Päinvastoin oli toki lukuisasti niitäkin, jotka harrastivat hyvää ja koettivat kansalaisiaan nostaa alennuksen tilasta. Näistä ei amerikkalaisilla ollut tietoa. Paha kello kuului kauvemmas kun hyvä kello. Suomalaisilla oli silloin seudulla 5 seurakuntaa, 3 raittiusseuraa y.m. pyrinnöitä. Seurakunnista oli suurin evankelisluterilainen ja oli sen kirjoissa parhaimpana aikana 1,800 maksavaa jäsentä, enemmän kun on vielä missään muussa Amerikan suomalaisessa seurakunnassa ollut. Mutta enin osa jäsenistä oli vaan nimellisesti. Maksut olivat vapaaehtoiset, maksoipa enemmän tai tuiki vähän.
Raittiusseuroista oli huomattava, paitsi edellä mainittua Valon
Leimua, Pelastaja, jonka asentopaikka oli ja on vieläkin Lanesville.
Nyt on olot paljon järjestyneet Kiipillä, vaikka ajat on huonontuneet ja kansalaisten luku suuresti vähentynyt. Raittiuskin on voittanut suuresti alaa, vaikka vielä olisi täällä kuten muuallakin paljon tekemistä tässä suhteessa.
Kaksi on suomalaisilla omaa kirkkoa nykyään Kiipillä, toinen
Lanesvillessä ja toinen Rockportissa. Myös on heillä oikea pappi
Suomesta.
Paitsi raittiusseuroja on "yhteispyrinnöitä" vielä torvisoittokunta, ompeluseuroja, puhujaklubeja y.m. Myös on Kiipillä pankin kertaa ollut oma sanomalehti, Suomalainen ja sen jälkeen Kansan Lehti, mutta ne eivät eläneet kaukaa. Kansallista itsetietoisuutta ovat nekin paikkakunnalla nostaneet.
Aineellinen toimeentulo ei nyt kiven alhaisen hinnan vuoksi ole hyvä. Suomalaisilla on kyllä siellä, erittäinkin Lanesvillessä, joukko omia taloja, mutta enemmänkin niitä olisi, jos olot olisivat vakaantuneemmat ja ajat paremmat.
Kansa on osaksi Pohjanmaalta, osaksi Savosta. Tuskin lienee Amerikassa mitään paikkaa, jossa olisi niinkin paljon savolaisia kun täällä. Osaksi johtunee savolaisesta luonteesta se, etteivät kansalaisemme ole yleisemmin opetelleet englanninkieltä. Kansa on enemmän kiintynyt omiin tapoihinsa. Muihin paikkoihin verraten on myös suhteellisesti vähemmän niitä, jotka ovat itselleen ottaneet Yhdysvaltain kansalaispaperit.
Kun lähdemme Kiipiltä Bostoniin päin, kohtaamme useita paikkoja, joissa on suomalaisia. Salem on suurellainen kaupunki. Siellä on muutamia kymmeniä suomalaisia, jotka työskentelevät pääasiallisesti tehtaassa. Vaikka suomalaisia onkin vähän, on heidän keskuudessaan kumminkin ollut raittiusseura, johon naapurikaupungin Peabodyn suomalaiset antavat lisävoimia. Peabody on Amerikan suurimpia nahkatehdaspaikkoja.