"Ja ettekö ajatellut, että se oli pelkurimaisesti ja alhaisesti tehty minulta, että jätin teille tuon kauhean tuuman estämisen?" toinen kysyi.
"Minä en ole koskaan ajatellut sitä tuossa valossa," Lily vastasi miettien.
"Minä olen usein sen jälkeen, olen perin pohjia halveksinut heikkouttani. Minä koetin vielä salata sitä asiaa, että olin antanut tuon varoituksen. Minä en ole koskaan kertonut sitä kenellekään, ei edes pojalle, joka sanoman toi".
"Minä olen vaan ilmoittanut isälleni", Lily sanoi yksinkertaisesti.
"Ja te hylkäsitte poikani ainoastaan tämän asian tähden?" toinen kysyi miettien.
"Tuo kysymys on tuskin kohtuullinen," Lily vastasi ensimäisen kerran vähän hämmentyneenä.
"Minä pyydän anteeksi," toinen lausui nopeasti. "Te olette oikeassa. Minulla ei ole mitään oikeutta tehdä tätä kysymystä. Minä peräytän sen".
"Ei, kenraali Gurney," arveli Lily, totisesti katsellen häntä. "Minä en tahdo salata teiltä mitään. Minä kieltäysin taipumasta hänen pyyntöönsä, että menisimme kihloihin, ainoastaan tästä syystä".
"Ja teidän isänne — tietääkö hän?"
"Minä olen puhunut asian yhtä suoraan hänelle, kuin teillekin".