KILPI.
No, mitä?…
LIISA.
Neuvoin onpi, ole vait'!
AINA.
En! Sitä en mä tee, sen kuulla sait. —
Nyt taas hän tahtoo, että minä uutta
Pitäisin vaariltani salaisuutta.
KILPI.
Ei puhu vaan!
AINA.
Tääll' oli hän … hän,
Ken pelasti henkein. Häntä huusin mä
Ja hän tul' aidan yli, näet sä,
Ja sitte lausuin hälle kiitoksen
Ja sitte lystiksemme leikitsimme
Ja sitte suotta … hiukan suutelimme.
LIISA.
En ole syypää. — Olen viaton.
LAMPINEN.
Semmoinen veitikka!
AINA (itkee).
Hän poissa on!
Tuo paha Liisa ajoi hänet pois.
KILPI.
Se tekemättä olla saanut ois.
LIISA (pikaisesti).
No, kenpä moista kärsiä nyt vois!
Niin onpi kapteen' itse käskenyt.