CLAUDIO. Anna minulle kätes.
CANZIO. (Suutelee Claudion kättä) Hyvästi, Claudio!
CLAUDIO. Ota vastaan henkeni, ijankaikkinen, sinertävä korkeus!
(Kuolee)
CANZIO. (Noustuaan ylös) Ystävät siellä!
GIOTTI. Mitä kuuluu?
CANZIO. Claudiomme kuolee. (Giotti ja Angelo astuvat esiin; Gregorio jää istumaan samaan paikkaan ja asemaan)
ANGELO. Sinä olet jo kuollut.
GIOTTI. Hyvästi, toveri!
AANGELO. Hän oli mies.
GIOTTI. »Hyvä mies;» se on hänestä Giottin yksinkertainen mutta oivallinen kiitossana.