(Puisto Viitalan kartanossa, Mauno ja Martti tulevat.)
MAUNO. Mene, käske häntä tänne. (Martti menee.) Sitten vuosia on kulunut kuin jalkani näitä paikkoja polki. Nyt seison tässä, tässä vihamieheni maalla, mutta voitosta riemuiten.—Mitä sanoo hän nyt, koska viimein kaikki tuumansa häntä lyövät vasten otsaa? Mitä sanoo onkija, koska oiva hauki ihan rannan korteistossa itsensä koukusta irtitempaisee ja kiirehtii sinilaineihinsa takaisin? Hän puree hammasta ja kiroo. (Markus, Niilo Ja Martti tulevat.)
MARKUS. No, peeveli! Mistä myrskyypi nyt?
MAUNO. Tahdonpa maksaa velkani.—Lue hänelle summa käteen, Martti.
MARKUS (erikseen). Onko paholainen irti?
MARTTI. Tässä, herra.
MARKUS. Ota vastaan, Niilo. (Erikseen.) Olenpa kuin pilvistä pudonnut. Hän maksaa minulle? ja täyden summan? Mistä?—Helvetti! tätä en luullut tapahtuvan.
MARTTI. Niin, herrani.
MAUNO. Oletko saanut maksus?
NIILO. Tässä on sekä pää-oma että kasvot.