IIVARI. Päässäni krapisee paistettuja herneitä.
SEPETEUS. Suuri veijari, suuri kanalja!
ESKO. Ehkä on tässä täydet käsissä; sillä hänellä on tällä hetkellä paljon surua niinkuin minullakin.
IIVARI. Suru pannaan säkkiin, säkki lättiin ja iso tynkö oven päälle.
—Mutta kuulekkos mitään täältä päästäni?
ESKO. En mitään.
IIVARI. Sieltä kuuluu jotain.
ESKO. Mitäs sieltä kuuluu?
IIVARI. Ei mitään liikoja.
ESKO. Elä mullistele silmiäs noin. Muotosi on hirveä.
IIVARI. Ja sinun muotos on punainen kuin turkin-lanka.—»Punainen mustaa tuikkii», mikä on se arvoitus?