KROUVARI. Paikalla paikalla! Elkäät laskekaa häntä! (Menee).
SAKERI. Iske häneen kyntesi, Iivari! Elä hellitä, elä hellitä!
IIVARI. En hellitä; en, vaikka lapani lähtis kylkiluita myöten. (Aina tuimempi temmellys).
SAKERI (valittavalla äänellä). Hän pääsee meiltä karkuun, karkuun hän meiltä pääsee. Rientäkäät apuun meitä kaikki ihmiset! (Krouvari tulee nuoran kanssa).
KROUVARI. So, so, hiljaa, junkkari! (Ottelus pysäytyy). Sinä hukkaan ponnistelet, mies parka!—Käpäleet koreasti tänne vaan!
IIVARI. Antakaas nuora minulle! (Sitoo Nikon kädet nuoriin).
KROUVARI. Vain niin, tässäkö on nyt lintumme, ja niin pahasti takerrettuna paulaan? Ahaa, sinä veitikka! (Itseks.) Peijakas! kuinka hän taitaa pitää vakavan suun!
NIKO. Elä sido niin kovasti!
KROUVARI. Eläpäs sentään kiristä pahoin kurjan saatanan käsiä!
SAKERI. Niin kuitenkin, että istuvat kiinni, kiinni kuin kruuvi-penkissä!—Haa, onpa mies kädessämme kuitenkin ja seittemän sataa riksiä!