TOMMI. Te epä-uskoset, ette usko ennen kuin lyömme teitä sokeudella kuin ennen Damaskuussa.
TITUS. Antakaat nyt olvi hyvällä tänne. Tekö vaan yksin joisitte? Vai niin! Kyllä sitten käskis.—Herrajesta! me olemme niin kauvan oljentelleet tässä sydämmen hivennyksessä.—Jaa, kyllä teidän täytyy antaa se meille. Luuletteko meitä pääskösen poikasiksi, tuomitut istumaan tässä pesässämme ilman yhtään juoma-ainetta? Kyllä sitten käskis.
ARISTARKUS. Lekkeri tänne!
4:S SOTAMIES. Te hävyttömät, millä oikeudella?
ARISTARKUS. Sillä vanhimmalla oikeudella, voiman oikeudella. Sepä nyt vallitsee Saksanmaassa.—Millä oikeudella? Millä olette sen itse käsittäneet? Luuletteko, ettemme taida ryövätä yhtä hyvin kuin te?
TITUS. Kyllä teidän täytyy antaa se meille.
4:S SOTAMIES. Se on kunniallinen sotasaalimme, jota emme mieli jakaa muiden kanssa.
TOMMI. Jakaus ei tule kysymykseen, tynnörin otamme tykkänään.
5:S SOTAMIES. Sä rietas vintiö, pois tieltä! Me tahdomme retkeillä eteenpäin.
ARISTARKUS. Heleijaa, pojat! (Tappelus lekkerin ympärillä)