TOMMI. He ovat tukkeneet sauvutorven katolla, nyt ymmärrän. Peijakkaan keponen!
ARISTARKUS. Haa! Kuulkaat siellä: niin totta kuin vaimosta syntyneet olette, ette kostamatta pääse. Kuuletteko sanani?
4:S SOTAMIES. Sen kuulemme ja ymmärrämme yskäs myös.
ARISTARKUS. Hyvä!
4:S SOTAMIES. Ja te nupisette vielä! Tässä seisomme me ihan kuivin suin, siellä istutte te ilovalkean ympärillä parrat vahdossa; te Onnettaren rintalapset.
5:S SOTAMIES. Ai ai!
ARISTARKUS. Hyvä! (Maura lyö ovellensa, pitäen kovaa ääntä)
5:S SOTAMIES. Jo muijakin huomaitsee jotain.
4:S SOTAMIES. Nyt lähtekäämme.—Jääkäät hyvästi, kamraatit, voikaat hyvin ja juokaat oltta, se maistuu hyvälle saunassa. (4:s, 5:s ja muut sotamiehet menee)
MAURA. Mikä meteli siellä? Miksi on oveni tiljetty? Taivas siunakkoon minua! Auttakaat, auttakaat!