JUHANI. Kiitoksia vaan. Tuonne paiskaan halkoni.
TIMO. Sinne minäkin. Ja tämä riita loppui niin kuin jo alusta tahdoinkin.
SIMEONI. Aapo pitää peilin edessämme, ja siitä häntä kiittäkäämme.
EERO. Häntä kiittäkäämme, veisatkaamme oikein »Simeonin kiitosvirsi».
SIMEONI. Pilkkaa, pilkkaa ja virnistystä taas!
TIMO. Ole tekemättä pilkkaa, Eero, Jumalan sanasta, Simeonin kiitosvirrestä.
AAPO. Ah, niin nuori ja niin paatunut!
SIMEONI. Niin nuori ja niin paatunut! Eero, Eero! Niin, nyt en sano muuta, vaan huokaan sinun tähtes.
JUHANI. Ennustanpa, Eero, meidän kerran tai kaksi täytyvämme antaa sinulle oikein isän kädestä. Sillä äiti kasvatti sinua liian hempeästi.
SIMEONI. Meidän tulee häntä kurittaa, niin kauan kuin sydämensä vielä on nuoruuden norja ja taipuvainen; mutta tehkäämme se rakkaalla kädellä eikä vihan kiukussa. Vihan kuritus ajaa perkeleitä sisään, vaan ei ulos.