"On siinä suhteessa, että sitä ihminen aina kernaasti tahtoo jättää jälkeensä miellyttävän —"
"Sitä en tarkoita, ymmärrättehän, että ajattelen suutaa ja kaikkea muuta pahalta haisevaa, jota aiotte valmistaa."
"Vai niin, Te ajattelette ehdotettua tehdasta, mutta siitä ei luultavasti tule mitään."
"Eikö? Sepä oli ikävää Teille. Karsten sanoi eräänä päivänä kauppiasten mielialan olevan myötäisen."
"Luuliko professori niin! Minä, paha kyllä, olen tullut vastaiseen päätökseen; kaikissa tapauksissa aion pian matkustaa."
"Matkustaa? Täältäkö?"
"Niin, takaisin Englantiin."
"Jätättekö tehdas-puuhan?"
"Jätän, kumminkin vastaiseksi; minä en voi saada mitään aikaan."
"Mutta tästähän ei minun ole ensinkään hyötyä", huudahti Venni-rouva, "vihdoinkin olen löytänyt säädyllisen ihmisen, jonka kanssa voin keskustella, ja hän tahtoo matkustaa pois! Se ei ensinkään käy laatuun! Selittäkää kumminkin mikä este nyt on tullut? Minkä tähden täytyy Teidän luopua siitä? Pelkäävätkö he rahojensa menevän hukkaan, nuo pikku sillikuninkaat?"