Niin kauan kuin Billot ajatteli vain itseään, vähät hän siitä, jos Bastilji räjähtikin ilmaan ja hän sen mukana. Mutta tohtori Gilbertin täytyi kaikin mokomin saada elää.
"Seis!" huusi Billot syöksyen Elietä ja Hullinia vastaan, "seis, vankien nimessä!"
Ja nämät miehet, jotka eivät pelänneet oman henkensä puolesta, peräytyivät vaaleten.
"Mitä tahdotte?" kysyivät he nyt vuorostaan samoin kuin linnaväki aikaisemmin oli kysynyt kuvernööriltä.
"Tahdon, että kaikki vetäytyvät pois", vastasi Launay.
"En suostu mihinkään ehdotukseen niin kauan kuin yksikään vieras on
Bastiljin alueella."
"Mutta etteköhän käytä sitä aikaa pannaksenne kaikki jälleen kuntoon?" kysyi Billot.
"Ellei antautumista hyväksytä, niin tapaatte kaikki ennallaan. Menkää te tuolle portille, minä jään tälle."
"Annatteko meille sananne?"
"Aatelismiehen sanan!"