Samassa kun tohtori astui portaita alas, joita hän oli aikonut nousta auttaakseen Flessellesiä, syöksyi ovesta mennyt joukko takaisin. Keskellä tätä ihmisvirtaa rimpuili muuan mies.
"Palais-Royaliin! Palais-Royaliin!" huusi kansa.
"Niin, hyvät ystävät, niin, ystävät, Palais-Royaliin!" kertasi mies.
Ja hän vyöryi virtaa kohden, niinkuin ihmishyöky ei olisikaan tahtonut viedä häntä Palais-Royaliin, vaan suoraan Seine-jokeen.
"Siinä on jälleen mies, jonka he aikovat teurastaa!" huudahti
Gilbert. "Koettakaamme pelastaa ainakin tämä."
Mutta tuskin hän oli ennättänyt lausua nämä sanat, kun kuului pistoolin laukaus ja Flesselles katosi savuun.
Gilbert peitti molemmin käsin silmänsä karvaan suuttumuksen vallassa. Hän kirosi tätä kansaa, joka suuruudestaan huolimatta ei voinut pysyä puhtaana, vaan tahri voiton kolminkertaisella murhalla.
Kun hän jälleen avasi silmänsä, näki hän kolme päätä peitsien nenässä.
Ensimmäinen oli Flessellesin, toinen de Losmen ja kolmas de Launayn.
Yksi oli kaupungintalon portaiden yläpäässä, toinen keskellä
Tixeranderie-katua ja kolmas Pelletier-rantakadun keskellä.