Sebastien kohotti katseensa taivasta kohden.
"Jumalan suoman ihmeen kautta."
Gilbert hymyili.
"Jos tässä on ihme tapahtunut", sanoi hän, "niin Pariisin kunnon väestö on sen saanut aikaan."
"Isä", vastasi lapsi, "älkää erottako Jumalaa siitä, mitä on tapahtunut, sillä Jumalaa minä teidät nähdessäni vaistomaisesti kiitin."
"Ja kai Billotia."
"Billot tuli Jumalan jäljestä, samoin kuin pyssy tuli hänen järjestään."
Gilbert mietti.
"Olet oikeassa, lapsi", sanoi hän. "Jumala on kaiken takana. Mutta palatkaamme sinuun ja puhelkaamme hiukan sinusta ennen eroamme."
"Joko me siis jälleen eroamme, isä?"