Baisemeaux otti luetteloniteen, vei sen joutuisasti takaisin kaappiin, lukitsi tämän ja pisti avaimen taskuunsa.
"Suvaitsetteko nyt pistäytyä aamiaiselle, monseigneur?" huomautti hän.
"Meitä ei nimittäin voitaisi häiritä millään muullakaan asialla."
"Kuten vain te haluatte, hyvä kuvernööri." He siirtyivät ruokailuhuoneeseen.
98.
Herra de Baisemeauxin aamiainen.
Aramis oli yleensä hyvin kohtuullinen, mutta nytkin nauttiessaan viiniä varsin säästeliäästi hän silti antoi aamiaisen maistua, ja oivalliseksi sen olikin kunnon kuvernööri järjestänyt.
Tämä puolestaan oli remuavan hilpeyden hurmiossa; hänen silmänsä kääntyivät tuon tuostakin rahamassiin, jonka hän oli kaapannut mukaansa, ja se näky elähdytti hänen sydäntään avomieliseen rupatteluun. Alituiseen hän myös ihan liikutttuneen huomaavaisena katseli kirkkoruhtinasta, joka nojaili taaksepäin tuolilla ja tuntijan näköisenä siemaisi lasistaan muutaman pisaran kerrallaan.
"Älköön tulko kukaan minulle moittimaan Bastiljin ruokalistaa", virkkoi hän silmiänsä siristäen; "kyllä niiden vankien kelpaa, jotka päivittäin saavat puolikaspullonkin tätä burgundia!"
"Kaikki viidentoista frangin miehet juovat sitä", sanoi Baisemeaux. "Se on hyvin vanhaa volnayta."
"Ylioppilasparkakin — Seldon — siis kulauttaa palansa painimeksi näin erinomaista kostuketta!"