"Onpa tämä surullinen talo", huomautti hän, "vai mitä te ajattelette, äitini?"
"Mutta… ei… ei suinkaan… kaikkihan täällä etsivät huvitusta."
"Sepä totisesti tekeekin ne surullisiksi, joita tämä huvittelu kiusaa."
"Kuinka synkästi tuon lausutkaan, rakas Filipini!"
"Ma foi, puhun kuten ajattelen, äiti."
"Selitähän; mistä sinulla on haittaa?"
"Sitä kysykää kälyltäni, joka vastikään kertoi teille tuskiaan."
"Tuskiaan… mitä?…"
"Niin, minä kuuntelin, — sattumalta vain osuin kuulemaan… Niin, kylliksi kuulin hänen valittavan noista Madamen kuuluisista kylvyistä."
"Oh, hupsuttelua!"