"Ylpeys, niin, sitä hänessä tosiaan on. No?"
"No niin, monseigneur, jos olen osannut oikeaan, niin teidän ylhäisyytenne tulee vain heti lahjoittaa kaikki omaisuutenne kuninkaalle, sillä kuningas ei ota sitä vastaan."
"Oh, nuori mies, joka on vailla varoja ja kunnianhimon jäytämä, — joka haluaa kuolemaani…"
"Monseigneur…"
"Periäkseen, niin, Colbert; niin, hän haluaa kuolemaani perinnön takia.
Minua kolminkertaista tyhmyriä! — sitenhän minä ehättäisin edelle!"
"Juuri niin. Jos lahjoitus tapahtuu erityisessä muodossa, niin hän kieltäytyy siitä."
"Näinköhän sentään!"
"Varmasti. Nuori mies, joka ei ole mitään tehnyt, — joka hehkuvasti kaipaa mainetta ja itsenäisyyttä, ei ota valmiiksi rakennettua, vaan tahtoo itse luoda valtansa perustan. Tämä ruhtinas, monseigneur, ei tyydy Palais-Royaliin, jonka herra de Richelieu hänelle testamenttasi, eikä Mazarin-palatsiin, jonka te olette niin uhkeaksi rakennuttanut, ei Louvreen, jossa hänen esi-isänsä ovat asuneet, eikä Saint-Germainiin, missä hän on syntynyt. Hän ei välitä mistään, mikä ei ole hänestä itsestään lähtöisin, sen ennustan."
"Ja te takaatte, että jos lahjoitan kuninkaalle neljäkymmentä miljoonaa…"
"Lausuen samalla eräitä seikkoja, niin hän kieltäytyy."