"Mutta jossakinhan täytyy olla rahaa, monsieur?"
"Niin kyllä, sire, ja ensi alkuun toinkin jo teidän majesteetillenne selvitykseksi luettelon eräistä varoista, joita herra kardinaali de Mazarin ei ole tahtonut mainita testamentissaan eikä missään muussakaan asiakirjassa; hän oli ne uskonut minulle."
"Teille?"
"Niin, sire, sillä määräyksellä, että luovutan ne teidän majesteetillenne."
"Mitä! Hänellä oli muitakin varoja kuin testamentin mainitseman luettelon neljäkymmentä miljoonaa?" Colbert kumarsi.
"Mutta siinäpä oikea kuilu mieheksi!" jupisi kuningas. "Mazarin toisella puolen ja Fouquet toisella, kenties enemmän kuin sata miljoonaa heillä kaksistaan, — en enää ihmettele, että kuninkaallinen rahasto on tyhjä."
Colbert seisoi hievahtamattomana.
"Ja onko minulle tuleva summa perimisen arvoinen?" kysäisi kuningas.
"Kyllä, sire, jokseenkin — se nousee kolmeentoista miljoonaan livreen."
"Kolmetoista miljoonaa!" huudahti Ludvig värähtäen ilosta; "kolmetoista miljoonaa sanotte, Colbert?"