Ei ollut helppo keskustella tämän vanhan palvelijan kumppanina; ainoastaan kaksi miestä pystyi siihen kunnollisesti; Atos ja d'Artagnan. Edelliselle se onnistui siten, että Grimaud itse koetti saada häntä puhumaan; d'Artagnan taasen osasi panna Grimaudin kielen käyntiin.
Raoul oli ottanut työkseen haastatella vanhusta Englannin matkasta, ja Grimaud olikin kertonut sen hänelle kaikkia yksityiskohtia myöten epälukuisilla merkeillä ja kahdeksalla sanalla, ei enemmällä eikä vähemmällä puheella. Aaltoilevalla kädenliikkeellä hän ensin ilmaisi, että hän oli herransa kanssa matkustanut meren yli.
"Jotakin erityistä tehtävää suorittamaan?" kysyi Raoul.
Grimaud vastasi nyökkäyksellä.
"Jossa kreivi kohtasi vaaroja?" tiedusti Raoul.
Grimaud kohautti hiukan olkapäitänsä kuin sanoakseen: "Ei liikaa eikä vähän."
"Mutta millaisia vaaroja?" tivasi Raoul.
Grimaud osoitti miekkaa, tulennosta ja seinällä riippuvaa muskettia.
"Herra kreivillä oli siellä siis vihollinen?" huudahti Raoul.
"Monk", vastasi Grimaud.