"Se on hienotuntoista", vastasi vanhempi veli; "omaa osuuttasi kuitenkin odotan kuullakseni."
"Mutta minä en pyydä — en totisesti tällä kertaa… vaikka tosin olenkin ahtaalla, sen saat uskoa."
Ministeri mietti tovin.
"Kaksitoistasataa pistolia vaatturille", hän sanoi; "pukuihinko muka?"
"Pidän sata miestä kunnossa!" vastasi abbé ylväästi; "on sitä siinä rasitusta."
"Miksi noin monta?" vastasi Fouquet; "oletko joku Richelieu tai Mazarin, käyttääksesi sadan miehen henkivartiota? Mitä voit tehdä tuommoisella joukolla? Sanohan, selitä!"
"Sinäkö pyydät selitystä!" huudahti abbé; "oh, kuinka voitkaan kysyä, minkätähden pidän sellaista joukkoa? Hohoi!"
"Mutta kysyn vainkin. Mihin tarvitset sataa miestä? Vastaa toki!"
"Kiittämätön!" morkkasi abbé yhä kiihtyneemmin.
"Kerro asia."