Fouquet pitkitti:
"Muuraustyö on tehty roomalaisella sementillä, jota arkkitehdit ovat minulle valmistaneet vanhanajan kuvausten johdolla."
"Ja miten on kanuunain laita?" kysyi Ludvig.
"Oh, sire, se on teidän majesteettinne asia; minunhan ei sopinut hankkia tykistöä tilalleni, teidän majesteettinne ensin omaksumatta linnoitusaluetta."
Ludvig alkoi horjua tuon mahtavan miehen aiheuttaman vihan ja masennetun kilpailijan herättämän säälin vaiheilla, niin epäonnistuneelta edellisen jäljennökseltä kuin tämä tuntuikin. Mutta tietoisuus velvollisuudestaan kuninkaana voitti pelkästään inhimilliset tunteen. Hän ojensi sormensa paperin yli.
"Näiden suunnitelmien toteuttamisen on täytynyt käydä teille hyvin kalliiksi?" sanoi hän.
"Luullakseni minulla jo oli kunnia mainita teidän majesteetillenne summa."
"Toistakaa se vielä; en tullut tarkanneeksi."
"Kuusitoistasataatuhatta livreä."
"Kuusitoistasataatuhatta livreä! Te olette äärettömän rikas, herra
Fouquet."