Fouquet oli seissyt selin intendenttiin, kuunnellakseen kuningasta. Hän ei nyt edes kääntynyt päin, vaan odotti, kunnes kuningas oli toistanut tai pikemmin mutissut:
"Miljoona."
"Oh, sire", vastasi Fouquet halveksivasti, "miljoona! Mitä teidän majesteettinne tekisi yhdellä miljoonalla?"
"Minusta tuntuu kuitenkin…" sanoi Ludvig XIV.
"Sellainen erä käytetään Saksan vähäpätöisimpien ruhtinasten häätilaisuuksiin."
"Monsieur…"
"Teidän majesteetillenne tarvitaan vähintään kaksi miljoonaa. Yksistään hevoset nousevat viiteensataantuhanteen livreen. Minulla on kunnia lähettää teidän majesteetillenne tänä iltana kuusitoistasataatuhatta livreä."
"Kuinka?" äännähti kuningas; "kuusitoistasataatuhatta livreä!"
"Silmänräpäys, sire", jatkoi Fouquet edes kääntymättä Colbertiin; "siitä siis puuttuu neljäsataatuhatta livreä, mutta intendentillä"; — ja hän viittasi yli olkansa peukalollaan Colbertiin, joka kalpeni hänen takanaan — "intendentillä on kassassaan yhdeksänsataatuhatta livreä, jotka kuuluvat minun hoitovaroihini."
Kuningas kääntyi katsomaan Colbertia.